Uusi rakentamislaki tuo myös ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä. Sen avulla leikataan rakentamisen päästöjä ja vähennetään raaka-aineiden kulutusta rakennusten koko elinkaaren ajalta sekä parannetaan rakentamisen laatua.
– Vanha maanrakennuslaki on päivitetty viimeksi vuonna 2000, eli uusi rakentamislaki on hyvin tarpeellinen. Lain suuria teemoja ovat rakentamisen hiilineutraalius, vähäpäästöisyys ja kestävä kehitys sekä sisätilat ja niiden terveysvaikutukset. Voidaan sanoa, että uudella lailla haetaan rakennusten elinkaarta tukevaa toimintaa, mikä taas vaatii rakennushankkeilta läpinäkyvyyttä ja laadukasta dokumentointia, sanoo talonrakennusinsinööri ja Kotopro Oy:n perustaja Samuli Suomala.
Jäljitettävä dokumentointi voi olla haaste, mutta dokumentoinnin kytkeminen maksuerien maksamiseen helpottaa
Uusi rakentamislaki voi olla monelle rakennusalan yritykselle haaste elinkaarimallin vaatiman laadukkaan dokumentoinnin näkökulmasta. Uusi laki voi myös tuoda mukanaan uusia velvoitteita siitä, minkälaista dataa rakennushankkeen eri vaiheissa tulee kerätä ja millä tavalla ja laajuudella sen pitää olla jäljitettävissä. Lisävaatimuksia tulee läpinäkyvyydestä, sillä kerätyn tiedon pitää olla kätevästi kaikkien hankkeessa mukana olevien tahojen käytössä.
– Kotopron avulla on helppo vastata lain mukanaan tuomiin vaateisiin, koska koko sovelluksen perusidea on läpinäkyvyys ja ajantasainen dokumentointi, joka kerätään työmailla työn ohessa, Suomala sanoo.
Työn toteutus takaisinkytkeytyy tietomalliin
Suomessa joissakin julkisissa rakennushankkeissa käytetään jo suunnitteluvaiheessa tietomallipohjaa, johon kerätään kaikki mahdollinen hankkeeseen liittyvä tieto, kuten ikkunoiden malli, pilareiden paikat, palokatkot ja käytettävät maalit, laastit ja betoni.
– Ideaalitilanteessa rakennushankkeen edetessä tälle tietomallipohjalle syntyisi työmaalla digitaalinen toisinto, joka kertoo, mitä ja milloin on tehty. Tämä toisinto voidaan sitten takaisinkytkeä tietomalliin. Kotoprolla tämä on jo mahdollista, eli digitaalisen dokumentoinnin avulla työn tekemisen jälki kytkeytyy takaisin tietomalliin, Suomala lisää.
Hankkeen oikean toteutuksen takaisinkytkentä suunnittelussa käytettyyn tietomalliin on tärkeää, jotta kaikki tarpeellinen tieto rakennuksesta ja siinä käytetyistä materiaaleista on tulevaisuudessa rakennuksen ylläpitäjien käytössä.
– Suomessa valmistuu päivittäin rakennushankkeita, joiden osalta ei enää muutaman viikon kuluttua osata kertoa tärkeitä tietoja esimerkiksi korjaus- ja remonttimiehille tai rakennuksen ylläpitäjälle. Jos dokumentointi olisi tehty digitaalisesti, haluttu tieto löytyisi sormia napsauttamalla. Lisäksi samaa dataa voidaan rikastaa ja se palvelee rakennuksen käyttäjää seuraavat 50 vuotta.
Työn dokumentoinnin standardi
Uuden rakentamislain ongelmana Suomala näkee työn dokumentoinnin standardin puuttumisen. Dokumentoinnissa pitäisi näkyä vähintäänkin, mikä suunnitelma on ollut käytössä, miten ja kenen toimesta työ on tehty ja millä materiaaleilla sekä kuka työn on hyväksynyt. Laissa ei ole määritelty esimerkiksi sitä, minkälainen on laadukas luovutusaineisto.
Monen urakoitsijan työtehtävät on rakentamisessa standardoitu tarkkaan, mutta työn dokumentoinnille lainsäätäjä ei ole antanut kriteereitä siitä, miten se tehdään ja mitä se sisältää.
– Kotoprolla tehty työn dokumentointi on aina ajantasaista ja urakoitsijoiden tekemät työt voidaan selvittää päivämäärää ja kellonaikaa myöten. Sovelluksen avulla tilaaja voi seurata töiden edistymistä lähes reaaliajassa. Lisäksi hän voi tarkistaa tehdyt työt dokumenteista ja kuitata ne suoritetuksi, jolloin ne lähtevät laskutukseen, Suomala toteaa.
Lisäksi Kotoprossa on uusi Dashboard-näkymä, joka auttaa työnjohtoa näkemään, miten työt etenevät. Sen avulla työmaan suunnittelu on helpompaa, eikä töitä tehdä vahingossa väärässä järjestyksessä.
