Hometaloista historiaa – Kotopro mukana Business Finlandin Asumisen tulevaisuus -hankkeessa
2.4.2019
Laatu- rakentamisen viides ulottuvuus
16.4.2019

Käveleekö tulevaisuuden työpaikallamme ROBOTTI-johtaja

Toivon sydämestäni, että ei. Ei pelkästään. Se on kuitenkin mielenkiintoinen mahdollisuus. Johtamisen automaatio avaa valtavasti sellaisia mahdollisuuksia, joita emme omassa johtaja-arjessamme välttämättä edes huomaa.

Mietin, mitä sellainen robottijohtaja tekisi? Jos robottihoitajat juttelevat vanhuksille ja laulavat heille, automaatin roolituksessa on silti merkittävä ongelma. Robotti on helposti olemassa, mutta ei läsnä. Vain ihminen voi olla läsnä ihmiselle. Ihminen – myös työkaveri – on aina tunteellinen ja sosiaalinen olento. Ihminen vaikuttuu ja motivoituu vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa.

Kaikki vuorovaikutus on johtamista. Oli kysymys sitten lasten kasvattamisesta, parisuhteen arkisesta kaupassakäynnin sopimisesta tai työntekijöiden ja alihankkijoiden työnjohdosta. Pyrimme vuorovaikutussuhteessa vaikuttamaan toisiimme niin, että tekisimme yhteisen tavoitteemme näkökulmasta parhaita mahdollisia päätöksiä.

Yritys on yhteisö, jossa on sovittu yhteisestä toimintatavasta. Johtamisella usein varmistetaan, että todella toimimme niin kuin olemme sopineet. Mutta ovatko ihmiset niin tyhmiä, että tekemistämme pitää valvoa? Suomalaiset ovat yleisesti lojaaleja työnantajilleen ja haluavat lähtökohtaisesti tehdä työnsä hyvin. Jotta yhteinen tekeminen on tehokasta, täytyy lisätä yhteisössä työskentelevien yksilöiden tietoisuutta: missä kollegat menevät ja miten oma tekeminen aikataulutetaan suhteessa muiden tekemiseen. Tämän tiedon lisäämisessä on kysymys johtamisesta. Johtaja, ymmärrätkö sinä tämän?

Suomalaiset johtajat ovat tyypillisesti vahvoja management-johtajia. Tässä johtamistavassa on tärkeää, että toteutamme asiatasolla niitä tehtäviä ja pelisääntöjä, joista olemme yhdessä sopineet. Ongelmaksi voi kuitenkin tulla, että asiat etenevät painollaan ja ihmisten tunteet sivuutetaan. Vaikka haluaisimme, me emme kykene suhtautumaan edes työhömme tunteettomasti. Hyvä niin.

Ruotsalaiset kollegamme ovat selkeästi vahvempia leadership-johtamisessa. Meille suomalaisille, jotka helposti keskitymme vain asioiden etenemiseen, voi länsinaapurimme johtamistapa näyttää laiskalta ja hitaalta. Ruotsalaiset kuitenkin käyttävät meitä enemmän aikaa varmistaakseen, että kollegan ja alaisen fiilikset ovat hyvät. Minusta naapurikollegoidemme johtaminen perustuu luottamukseen. Siihen, että jokainen haluaa tehdä työnsä hyvin ja tietää, miten työssä onnistutaan. Vai tietääkö?

Kumpaakaan näistä erilaisesta johtamistavasta ei saa unohtaa. Sekä asioiden että ihmisten johtamista tarvitaan yhtä paljon. Vanhuksia hoitava robottihoitaja pyrkii mielestäni vastaamaan ihmisen sosiaalisiin tarpeisiin, joita tunteet ohjaavat paljon. Siihen rooliin ei robottijohtaja kuitenkaan sovi.

En itse ainakaan haluaisi, että toimitusjohtajani kysyisi minulta, joko olen tehnyt sovitun tehtävän ja robottijohtaja kysyisi:  ”Mitä sinulle kuuluu, onko hyvä fiilis?”

Paljonkos sun mummo työntää kuulaa?

Voisimme silti käyttää robottijohtajan apua huomattavasti enemmän management-johtamisessa. Siihen löytyy jo nyt paljon erilaisia teknologisia ratkaisuja. Jos osaisimme käyttää niitä oikein, voisimme huomattavasti paremmin keskittyä käymään alaistemme kanssa keskustelua fiiliksistä ja vaikka kysyä: ”Paljonkos sun mummo työntää kuulaa?” Tällaisilla keskusteluilla voisimme vauhdittaa yksilön kokemusta, että ”olen merkittävä, suoriudun työstäni ja tulevaisuuteni on turvattu”.

Jotta tuollaisiin keskusteluihin voitaisiin päästä, ihmisjohtajan tulee saada itselleen tieto, että työt tulevat kuitenkin hoidetuksi eikä työpaikalla pelkästään fiilistellä.

Käytännön ratkaisu tähän ristiriitaan on olemassa! Se löytyy avoimesta ja läpi organisaation kulkevasta toimintatavasta, jossa kaikki tekeminen dokumentoidaan vaivattomasti valokuvin, videoin, tekstein ja äänin – ja se on kaikkien yhteisön jäsenten nähtävillä.  Kullekin vain sen verran kuin on oleellista ja tärkeää.

Me Kotoprossa rakennamme jo nyt tällaista tulevaisuutta. Asiakkaamme nauttivat näistä robottijohtajan tuloksisista päivittäin. Noin 10 000 valokuvaa ja 100 000 merkintää ladataan robottijohtajan aivoihin joka ainoa päivä. Asiakkaamme saavat jatkuvasti ajantasaista tietoa, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Sen perusteella he kykenevät omassa johtamisessaan keskittymään huomattavasti enemmän leadership-johtamiseen: tietojohtamiseen tunteiden avulla.

Näin kokemus merkityksellisyydestä, motivaatio ja aikaansaavuus lisääntyvät. Se taas tuo suomalaisille yksilölle lisää kilpailukykyä.

Marko Sivula on Kotopron tuore kansainvälistymisestä vastaava johtaja. Innokas strateginen ajattelija ja perheenisä.